torstai 19. lokakuuta 2017

Tuomas Hovi: Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula

Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2015

Marko Ikäheimo


Helsingin Sanomien sähköisten kirjojen kirjastossa on digitaalisen Hesarin tilaajien mahdollista lukea kuukauden kirja ilman lisämaksua. Viime kuussa tämä oli Tuomas Hovin tietokirja Vlad Seivästäjästä ja Vampyyrikreivi Draculasta. Tämähän osui niin kuin täysin keskelle meikäläisen kiinnostusaluetta, joten ei kun kimppuun.

Kun julkaisija on Suomalaisen kirjallisuuden seura ja kirjoittaja on ammatiltaan folkloristi, on lupa odottaa hieman akateemisempaa lähestymistapaa aihealueeseen. Kieltämättä kirja onkin hyvin perusteellinen lähdeanalyysissään ja -viittauksissaan. Kantavana ajatuksena kirjassa on tutkia sitä, miten keskiaikaisen ruhtinas Vlad Seivästäjän historia liittyy kuvitteelliseen kreivi Draculaan ja missä vaiheessa nämä kaksi alkoivat sekoittua toisiinsa.

maanantai 9. lokakuuta 2017

Stephen King: The Dark Tower I - The Gunslinger

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 7 h 20 min, lukija George Guidall

Marko Ikäheimo



Nuorena aikuisena harrastin paljonkin kauhua, eritoten Stephen Kingiä. Myöhemmin kehitin jonkinasteisen snobismin Kingin tuotantoa kohtaan. Ehkä se oli liian suosittua. Ainakin kirjojen sivumäärät alkoivat olla sellaista luokkaa, että aika ei enää riittänyt niihin uppoutumiseen. Siinä sivussa sitten jäi Dark Tower -sarjakin lukematta. Ehkä nyt on pikkuhiljaa aika tutustua siihenkin.

Aloitus tuntui vanhalta kunnon Kingiltä. Erityisesti siltä, josta aikoinaan en oikein erikoisemmin välittänyt. Hirveästi tilannemaalailua, eikä mihinkään oikein päästä. Mutta Kingilläpä, pirulaisella, olikin keittiöveitsi selän takana. Kun lukija oli saatu vaivutettua tyytyväiseen horrokseen, silmille heitetään niin raivokas kohtaus, että ei paremmasta väliä. Sen jälkeen Kingillä olikin kädet sen verran tiukasti kraivelessa kiinni, että irti ei ollut pyristelemistä.


maanantai 2. lokakuuta 2017

Samuli Antila: Vasalli

Osuuskumma 2015, 214 s.
 

Hannu Väisänen



Tästä kirjasta jäi mieleen kaksi asiaa: Neuvostoliitto ei vallannut Viipuria talvisodassa, vaikka kirjassa niin väitettään (tai sitten tämä onkin vaihtoehtohistoriaa), ja päähenkilön 1920-luvulla käyttämä sana metsuri on uudempi. Sana puuttuu vielä 1960-luvun alussa ilmestyneestä Nykysuomen sanakirjasta.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Eugene Soltes: Why they do it - Inside the Mind of the White-Collar Criminal

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 11 h 54 min, lukijat Johnny Heller, Eugene Soltes

Marko Ikäheimo



Olen aikaisemmin arvostellut Kalaksikukossa Kevin Duttonin kirjan siitä, miten psykopaattien ominaisuudet saatavat auttaa heitä menestymään. Voisi sanoa, että tässä kirjassa on esillä vähän pimeämpi puoli samasta aiheesta.

Talousrikoksia ei ole aina mielletty rikollisuudeksi laisinkaan. Vähän päälle sata vuotta sitten sisäpiirin kaupankäynti oli suorastaan yrityksen hallituksen jäsenen luontaisetu. Vielä 1950-luvulle asti talousrikollisen joutuminen käräjille asti oli melko epätavallista. Ongelmana oli sen mieltäminen, kuka näiden rötösten uhri oikeastaan on.

torstai 14. syyskuuta 2017

Manu Saadia: Trekonomics - The Economics of Star Trek

Marko Ikäheimo

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 8 h 21 min, lukija Oliveri Wyman

Tässäpä vasta mielenkiintoinen aihe tarjolla. Star Trek ja taloustiede. Onneksi kirjasta nauttiakseen ei tarvise olla aivan mahdoton nörtti. Trekin perusteet on kuitenkin hyvä hallita.

Manu Saadialla on molemmat puolet hallinnassa. Saadia on ollut Trekkie pienestä pitäen, minkä lisäksi hän on ihkaoikea taloustieteilijä. Tällaisella taustalla Trekistä saa tongittua esille hyvinkin mielenkiintoisia näkökulmia.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Neil Gaiman: Norse Mythology

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus  6 h 29 min, lukija Neil Gaiman

Marko Ikäheimo


Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että ensimmäinen ajatukseni kirjasta kuullessani oli: "tässäpä taas maailmankuulu kirjailija ryöstöviljelee vanhoja taruaarteita". Vaikka Gaimanin Sandman onkin eittämätön mestariteos, on siinä myös ajoittain aika suoraviivaista lainaustoimintaa havaittavissa.

Kuitenkin heti alkupuhe riisui  aseista. Gaiman tunnustaa siinä syvän kiintymyksensä näitä tarinoita kohtaan. Hänen mukaansa tarkoituksena on pikemminkin herättää kiinnostusta alkuperäisiin taruihin ja kannustaa tutustumaan niihin.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Wonder Woman (2017)

Marko Ikäheimo



DC:n supersankarielokuvat eivät ole sitten Nolanin Batman-trilogian antaneet juurikaan aihetta riemunkiljahduksiin. Saatan kirjoittaa joskus enemmänkin tällä välillä tulleista tekeleistä, mikäli olen erityisen pahalla tuulella. Hirvittävän Batman v Superman räpellyksen ehdottomasti paras osuus oli kuitenkin Gal Gadotin Wonder Woman, joten uskaltauduin kohtuullisen luottavaisin mielin elokuvateatteriin.

Ja katso, se oli hyvä.