maanantai 29. elokuuta 2011

Rick Riordan: Percy Jackson and the Sea of Monsters

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 7 h 49 min, lukija Jesse Bernstein. Kirjasarjan toinen osa, edellinen on arvosteltu täällä.

Marko Ikäheimo


Percy Jacksonin elämä näyttäisi vähitellen palailevan edellisen kirjan tapahtumien jälkeen normaaleihin uomiinsa. Tai siis niin normaaleihin, kuin kreikkalaisen mytologian merenjumalan pojalla se voi olla. Percyn äiti on löytänyt pojallen hyvin liberaalin koulun, jossa ei turhia nipoteta oppilaiden pienistä omituisuuksista. Silti tällekin hippikoululle on liikaa, kun Percy onnistuu lukukauden viimeisenä päivänä joutumaan tappavaan polttopallokamppailuun ihmissyöjäjättiläisten kanssa.

Kouluvuoden aikana Percyn mukaan on lyöttäytynyt omituinen poika nimeltään Tyson. Kukaan ei oikein tiedä missä Tyson asuu, ja muutenkin hänen taustoissaan ja olemuksessaan  ei tunnu kaikki olevan kohdallaan.

perjantai 26. elokuuta 2011

Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, uudistettu laitos

Ruotsinkielisistä alkuteoksesta Muminpappans bravader, 1950, ja Muminpappans memoarer, 1968, suomentaneet Laila Järvinen ja Päivi Kivelä, WSOY, 2010

Riitta Niemistö


Muumipapan urotyöt saivat 60-luvun lopulla uuden esinäytöksen ja menettivät kaurapuuron surumielisen tuoksun. Muumipappa kyseli Hemulin löytölastenkodissa "miksi?", eikä sieltä karattuaan enää rakentanut hetkessä taloa. Siirtokunnan perustamisen yhteydessä hän koki Kriisin. Perhe kommentoi papan kertojanlahjoja ystävällisesti, mutta suorasukaisesti.

Kokonaisuudessan Muumipapan urotöiden uusi laitos on yhtenäisempi, uskottavampi ja hauskempi. Viisivuotiaskin kuunteli sitä kiinnostuneesti, toisin kuin vanhaa laitosta vajaata vuotta aikaisemmin. Tiedä sitten, onko syy lapsen vai tarinan kehittymisessä. Fredriksonista poika ainakin löysi sielunkumppanin: molempien mielestä hammasrattaat ovat karusellin juttu.

torstai 25. elokuuta 2011

Jeff Long: Helvetin sydän

Suom. Einari Aaltonen, Like 2008

Hannu Väisänen


Jeff Longin Helvetin piirit ilmestyi 1999 ja suomennettiin 2001. Sen ideana oli, että kristillinen helvetti on kirjaimellisesti olemassa. Se on ympäri Maapallon risteilevä tunneliverkosto. Pirut ja demonit ovat helvetin asukkaita, ihmisen kaltaisia hominideja, jotka silloin tällöin tulevat maan pinnalle.

Kirjan jatko, tämä Helvetin sydän, maistuu huonosti lämmitetyiltä tähteiltä. Idea on ennestään tuttu ja tapahtumat toistavat itseään. Maanalaisen ympäristön kuvaus on kyllä yhtä tehokasta kuin Helvetin piireissä (älä lue kumpaakaan, jos et pidä ahtaista paikoista!), mutta teologiaa on liikaa minun makuuni.

Luultavasti Jeff Long palaa aiheeseen, sillä Helvetin sydämessä on kaksi koukkua jatko-osaan.

Michael P. Spradlin: Graalin vartija. Nuori temppeliherra 1

Suomentanut Aila Herronen, WSOY 2008, 212 s.

Hannu Väisänen


Jälleen uuden nuorten fantasiatrilogian aloitus.

Kliseitä piisaa. On 16-vuotias orpo, luostarissa kasvanut poika, Tristan, jonka syntyperä on ylhäisempi kuin miltä näyttää. Kuningas Rikhard Leijonamieli pohtii, onko nähnyt Tristanin aikaisemmin. Ollaan 1100-luvun Euroopassa ja matkataan ristiretkelle Englannista Pyhään maahan. On majatalo. On hyviksiä ja pahiksia. On fantasian pahimmat kliseet top ten.

Vaikka kirja ei ole paksu, tässäkin on liikaa.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Leena Erkkilä: Prinssi Miro

Kuvitus: Ulla Vaajakallio, Lasten Keskus, 1987

Riitta Niemistö


Vanha hallitsija haluaa luopua vallasta, mutta nuori prinssi ei haluaisi ottaa valtaa vastaan. Siinä on lähtökohta seikkailuun, missä Prinssi Miro etsii itseään. Ratkaisu ei ole kovinkaan yllättävä, mutta monta seikkailua Miro ehtii kokea ennen kuin se ratkaisu löytyy.

Minä en saanut tähän tarinaan oikein otetta eikä se jättänyt muistijälkiä. Kovasti sitä maata kierrettiin, mutta kun ei kiinnostanut kuunnella mitä luki, niin ei kiinnostanut. Viisivuotias kuunteli tarinaa ihan sovulla, muttei juuri kuulemaansa reagoinut. Yhteinen tuomiomme on: ihan kiva. Parasta kirjassa taitaa olla kaunis tunnelmallinen kuvitus.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Neal Asher: The Voyage of the Sable Keech

Arvosteltu versio: Audible äänikirja, pituus 16 h 46 min, lukija William Gaminara

Marko Ikäheimo


The Voyage ogle the Sabel Keech on  Spatterjay-trilogian toinen osa. Edellisen osan arvostelu löytyy täältä. Tässä arvostelussa on joitakin juonipaljastuksia ensimmäiseen kirjaan.

Ensimmäiseen kirjaan tutustuminen on muutenkin erittäin suositeltavaa, sillä siinä on esitelty melkoinen möhkäle kirjatrilogian näyttämöstä. Harvoin olen yhtä paljon joutunut käyttämään niin paljon tekstitilaa juonen kertomiseen.

Tämä osa jatkaa suoraan siitä mihin edellinen jäi. Ihmeen kaupalla henkiin jäänyt prador yrittää nyt päästä pois planeetalta, mistä tuleekin aika mutkikas operaatio. Hieman myöhemmin joukko eläviä kuolleita haluaa tehdä pyhiinvaellusmatkan saarelle, jossa Sabel Keech toistaiseksi ainoana lajissaan on onnistunut palaamaan takaisin elävien kirjoihin. Varmaan kaikki ovat ihan hirveän yllättyneitä, kun seurueen kokoajalla ei ole toimilleen kaikkein puhtaimmat motiivit?

maanantai 15. elokuuta 2011

Antal Szerb: Pendragonin legenda

Suom. Juhani Huotari, Atena 2008, 282 s.

Hannu Väisänen


Kun kirjan nimessä on sana Pendragon, sen aiheena lienee kuningas Arthur. Ei kuitenkaan tämän kirjan.

Tai miten sen nyt ottaa.

Unkarilainen, Lontoossa mystiikkaa tutkiva János Bátky saa kutsun Walesiin Gwyneddin jaarli Owen Pendragonin kartanoon tutkimaan vanhoja käsikirjoituksia. Kartanon lähellä ovat Pendragonin sukulinnan rauniot.

Oikean Pendragonin linnan rauniot ovat Cumbriassa eikä Walesissa. Legendan mukaan linnan rakennutti kuningas Arthurin isä Uther Pendragon, joka myös kuoli linnassa sadan ritarinsa kanssa, kun saksit myrkyttivät linnan kaivon. Se on vain legenda, sillä historiasta tiedetään, että normannit rakensivat linnan 1100-luvulla (http://www.visitcumbria.com/pen/pendragon-castle.htm). Toisaalta Arthurin legendan walesilaisen version mukaan Arthur eli Walesissa 400-luvulla ja häntä kutsuttiin Gwyneddin prinssiksi. Szerbin kirjassa on lukuisia tällaisia viittauksia myös vähemmän tunnettuihin legendoihin, ja osa lienee jäänyt minulta huomaamatta.

maanantai 8. elokuuta 2011

Uudet pohjat Hollywoodilta

Marko Ikäheimo


Melko vähäisistä eväistä on ennenkin tehty elokuvia, mutta nyt kyllä taisi Hollywood tehdä oman ennätyksensä. Ensi vuoden puolella nimittäin tulee ulos arviolta 200 miljoonan dollarin tuotanto, jonka näyttelijäkaartista löytyy muiden ohessa Liam Neeson. Elokuvan nimi on Battleship, ja se perustuu samannimiseen peliin. Suomessa tämä peli tunnetaan nimellä laivanupotus. Että semmoista. Useasti näiden suurtuotantojen rinnalle kilpailija pykää samanlaisen, jolla yrittää kupata tuottoja itselleen. Mihinkähän peliin se voisi perustua? Jätkänshakiin?

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Harry Potter ja kuoleman varjelukset - osa 2 (2011)

Marko Ikäheimo


Viimeinen Harry Potter -elokuva on nyt sitten katsottu. Päällimmäinen tunne on helpotus. Rowling sai pidettyä kirjasarjan kasassa, eikä elokuvistakaan tullut täydellistä katastrofia. Itse asiassa, nämä viimeisimmät osat olivat jo varsin kelpo tuotoksia.

Harrykin kypsähtää viimein ensimmäisen osan harhailuun. Hän toteaa suoraan ääneen, että kaikki heidän hienot suunnitelmassa näyttävät johtavan vain uuteen selkäsaunaan. Eli eipä muuta kuin suoraan päin! Yllättäen sankareiltamme ei menekään henki, vaan he saavat odottamatonta apua. Ja sitten rytisee oikein viimeisen päälle.

tiistai 2. elokuuta 2011

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus

Atena Kustannus Oy, 2010

Riitta Niemistö


Jo Muumien ja olemisen arvoituksen kannet tietävät hyvää. Etukannessa Muumipeikko katselee majakan huteria portaita, takakannessa Pikku Myy katselee vettä teatterin lattialuukusta. Johdannossa Jukka Laajarinne kertoo, että hän tutustui Muumikirjoihin lukiolaisena, kun oli muuttanut uudelle paikkakunnalle. Kirjan kuvaukset ulkopuolisuudesta kiehtovat.

En ole juurikaan filosofiaa harrastanut ja kirjassa käytetyt termit, kuten "toiseus" olivat minulle uusia. Teksti oli tällaiselle maallikollekin sujuvaa luettavaa, antoi ajattelemista ja jäsensi omia ajatuksiani.